Blogi

Ilmasto ruokavalio

Kestävä ruokavalio lisää hyvinvointia ja on ilmastoystävällinen. Sen ytimen muodostavat kasviperäiset ruoat ja tarpeen mukainen syöminen. Ruoankulutuksen ilmasto vaikutuksia voi hillitä suosimalla ilmastoystävällisesti tuotettuja tuotteita, välttää ruokahävikkiä ja kiinnittää huomiota ruoan valmistuksen ja ostosmatkojen energiankulutukseen. Ruuantuotanto on maailmanlaajuisesti yksi suurimmista kasvihuonekaasujen aiheuttajista. Ympäristön muita vaikutuksia ovat mm. maatalouden vaikutus luonnon monimuotoisuuden heikkenemiseen. Luonnon köyhtymisen ja metsäkadon kasvun kannalta maatalous ja ruoantuotanto ovat globaalisti merkittäviä tekijöitä. Suomalaisten ruuankulutuksella on selkeä yhteys esim. Itämeren rehevöitymiseen ja sademetsien hakkuuisiin. Ympäristövaikutukset syntyvät pääasiallisesti ruokien alkutuotanto vaiheessa. Erityisesti eläinperäisen ruoan tuotanto on ympäristöä kuormittavaa. Kun valitset ruokavalioosi mahdollisimman paljon kasviperäisiä tuotteita (palkokasvit, viljat, marjat, hedelmät kasvikset jne.) säästät luontoa.

Ruoantuotannon vaikutus maapallolla

Maapallollamme on rajallisesti maa-alaa käytettävissä ja viljelyskäyttöön varattu tila voi aiheuttaa haittoja luonnon monimuotoisuudelle. Noin 80 % maataloismaista on varattu eläinperäisten tuotteiden tuotantoon. Maatalous on maailmanlaajuisesti myös merkittävä makean veden kuluttaja. Jotta vettä riittäisi kaikille maailman eläimille ja ihmisille, tulisi tämäkin kulutus huomioida paremmin.

Elintarvikkeiden valmistus, pakkaus tai kuljetus aiheuttavat useimmiten vain pienen osan ilmastovaikutuksesta alkutuotantoon verrattuna, joka on ympäristön kannalta kuormittavin vaihe. Erityisen kuormittavaa ympäristölle on eläinpohjainen ravinto. Tätä varten tarvitsee tuottaa paljon rehua, jonka tuotanto tarvitsee mm. paljon peltopinta-alaa, vaatii lannoitteita ja torjunta-aineita. Lisäksi eläintuotanto aiheuttaa ilmastovaikutuksia eläinten ruuansulatuksen ja lannan vuoksi, esim. lehmät ja lampaat, tuottavat ruuansulatuksessaan ilmastolle haitallista metaania.

Suomalaisten syömä ruoka vaikuttaa luonnon köyhtymiseen muuallakin kuin Suomessa. Jopa n. 90 % ruoan monimuotoisuusvaikutuksista kohdistuu ulkomaille ruokaketjun välityksellä. Esim. soijarehun käyttö lisää broilerin, kananmunien, sianlihan ja kasvatetun kalan ympäristövaikutuksia. Rehusoijan vastuullisuus on tärkeää, koska sen käytöstä ei olla lähitulevaisuudessa luopumassa. Lisäksi esim. kahvi, tee ja kaakao ovat Suomen ulkopuolisia tuotteita, jotka köyhdyttävät luontoa. Monet kalalajit ovat ylikalastettuja ja osa pyyntimenetelmistä, kuten pohjatroolaus, köyhdyttää meriluontoa.

Miten vaikuttaa ruokavalioon?

Suomessa olemme hyvässä tilanteessa siten, että meillä on mahdollisuus vähentää eläinperäisten tuotteiden kulutusta reilusti ilman, että se aiheuttaa ravitsemuksellisia ongelmia. Ruokailutapojen muuttaminen auttaa myös heikommassa asemassa olevia maita. Tavoitteena olisikin, että kaikille maailman ihmisille riittäisi ravitsevaa ja ekologista ruokaa. Ympäristölle vähemmän kuormittava ruokavalio olisi hyväksi suomalaisten terveydelle, koska suomalaiset syövät liian vähän kasviksia ja liikaa punaista lihaa. Suomalainen kuluttaja voisi pienentää noin 30 – 40 % ruokavalionsa ilmastovaikutusta. Näin voitaisiin vähentää mm. luonnon köyhtymistä ja rehevöitymistä. Erityisesti vähentämällä eläinperäisiä tuotteita ja lisäämällä kasviksia ruokavalioon saadaan ympäristön ja terveyden kannalta paras tulos. Omaa ruokavaliota muokatessa muutokset kannattaa tehdä vähitellen. Lihaa voi vähentää esim. niin, että pitää pari kasvis- ja kalaruokapäivää viikossa. Myös maitotuotteita olisi hyvä vaihtaa kasvipohjaisiin vaihtoehtoihin. Lihan määrä voi pienentää myös vaihtamalla pihvit pataruokiin tai keittoihin, jolloin lihan määrä pienenee. Koska kasvisten ympäristövaikutus on lähes aina pienempi kuin eläinperäisten tuotteiden, joten niitä voi hyödyntää huoletta. Avomaan juurekset eivät kuormita ympäristöä juurikaan, joten näitä kannattaa hyödyntää mahdollisimman paljon. Hedelmien, vihannesten ja marjojen tuotannon veden kulutuksessa voi olla suuria eroja, joten ne kannattaa myös huomioida.

Vinkit planetaariseen ruokavalioon:

  • Suosi kasviperäisiä tuotteita, vähennä lihaa ja muita eläinperäisiä tuotteita.
  • Pidä viikossa vähintään yksi kasvisruokapäivä. Säästä pihvit ja juustot juhlahetkiin.
  • Minimoi ruokahävikki ja lajittele tähteet bioastiaan.
  • Kasviksista suosi avomaalla kasvatettuja tuotteita. Vältä talvella kasvihuoneissa kasvatettuja ja kaukaa tuotuja tuotteita.
  • Suosi perunaa ja viljatuotteita (esim. ohraa), vältä riisiä.
  • Suosi luomua, luonnon kaloja ja hyödynnä satokausiajattelua.
  • Vältä pakasteita.
  • Suosi mahdollisimman vähän pakattuja elintarvikkeita.
  • Valmista enemmän ruokaa kerralla ja suunnittele ruoanlaitto etukäteen.
  • Kulje kauppamatkat jalan, polkupyörällä tai joukkoliikennettä käyttäen. Autoa käytettäessä osta ruokaa kerralla riittävästi.
Kasvisten, hedelmien ja marjojen on hyvä olla mahdollisimman monipuolisia, jotta niiden ravitsemukselliset hyödyt saadaan käyttöön. Muita hyödynnettäviä tuotteita ovat esim. kuivatut sienet, marjarouheet, pakastemarjat ja -vihannekset, säilykkeet jne. Kasviksia kannattaa lisätä ruokavalioon salaatteina tai lämpiminä lisäkkeinä, esim. uunijuureksina. Smoothiet ovat myös hyvä tapa lisätä kasvisten, hedelmien tai marjojen käyttöä. Juomiin käyvät hyvin kolhiintuneet banaanit tai kasvissosekeittoon hieman nahistuneet punajuuret. Kasvisten kohdalla satokausiajattelu tuo vaihtelua. Satokaudella tuotettu hedelmä tai vihannes on useimmiten tuotettu pienimmillä ympäristövaikutuksilla, hinta on edullisimmillaan ja maku parhaimmillaan. Satokausiajattelu toimii mainiosti esim. suomalaisiin kasvihuonetuotteisiin, tuoreisiin marjoihin, joiden tuotanto on ekologisinta ja edullisinta keväästä syksyyn. Juurekset puolestaan ovat erinomaista talven ruokaa.

Ruoka-aineiden ilmastovaikutusten määriä:

(Lähde: Ilmasto-opas.fi)
Ruoka-aine Ilmastovaikutus GWP kg CO2-ekv./kg Lähteet
Naudanliha, luuton ja kypsentämätön, sekä yhdistelmätuotannosta (maitorotuisten nautojen liha) että liharotuisesta tuotannosta 14,0–42,0 [28]1)[29][30]
Sianliha, luuton ja kypsentämätön 3,9–10,0 [28]1)[30]
Broilerin liha, luuton ja kypsentämätön 3,7–6,9 [28]1)[30]
Viljellyt kalat, lohi, filee 3,6–5,5 [31][32]
Luonnonkalat, filee 0,8–3,6 [28]2)[32]
Maito ja jogurtti 0,8–1,7 [30][33][34][35]
Maidonkaltaiset kasvijuomat (soijamaito) ja välipalatuotteet (kaura) 0,5–1,2 [28]2)[35]
Juustot 4,2–16,0 [21][28]2) [29][36]
Tofu 0,9–3,9 [28]2)[37]
Viljat 0,6–1,6 [28]3)[38]4)
Avomaavihannekset (juurekset, sipulit, kaalit) 0,1–0,6 [28]3)[38]
Kotimaiset kasvihuonevihannekset, eurooppalainen tomaatti 0,7–3,0 [28]5)[39]
1) Keskimääräinen eurooppalainen tuotanto; rasvaton liha, mukana syötävät sisäelimet 2) Keskimääräinen eurooppalainen 3) Keskimääräinen eurooppalainen, kaurahiutale 4) Vain alkutuotanto 5) Keskimääräinen eurooppalainen, tomaatti -Anniina LÄHTEET: Ilmasto-opas.fi HSY.fi Vuoden ilmastoteko.fi WWF.fi

Jaa kirjoitus:

2 ajatusta aiheesta “Ilmasto ruokavalio”

  1. Mikko / Matkalla Missä Milloinkin

    Varsin isoja nuo haitarit, mutta huh, tuon naudanlihan osalta se erityisesti korostuu, kun nuo absoluuttiset määrät on siinä niin suuuria. Onko siinä muuten jotain trendiä kunkin ruoka-aineen osalta, mitkä yleensä ovat siellä asteikon yläpäässä?

  2. Maria Ojajärvi

    Naudan- ja sianliha taitavat olla kärjessä koko ajan. Koska suomalaiset syövät jatkuvasti liian vähän kasviksia ja liikaa punaista lihaa on kiva kokeilla vaihteeksi muuta. Siitä voi vaikka innostua!

    Itse olen kokeillut nyt jo monena kesänä mitä kaikkea uutta pihasta löytyvistä kasveista voisi tehdä. Pari vuotta sitten esimerkiksi apila oli itselleni vieras keittiössä, mutta kun kokeilin, innostuin. Siitä saa ihania apilaleipiä! Suosittelenkin kaikille kokeilemaan, koska monesti on kyse vain siitä mihin on tottunut. Ei välttämättä edes hintalapusta 🙂

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Ekomatkaajat

Muita postauksia