Mitä on melusaaste?

Melu määritellään ei-toivotuksi ääneksi, joka on epämiellyttävää, häiritsevää tai kuulolle haitallista. Melua voi olla hankala määritellä, koska se koetaan hyvin yksilöllisesti. Melun kokemiseen ja haittaan vaikuttaa mm. äänen fysikaaliset ominaisuudet (voimakkuus, taajuus, kapeakaistaisuus ja impulssimaisuus), altistumisen aika ja paikka sekä yksilön meluherkkyys ja asenne äänilähdettä kohtaan. On tutkittu, että viidesosa Euroopan väestöstä altistuu pitkän aikavälin melutasoille, joka on haitallista terveydelle. Melun häiritsevyys on yleisin ja samalla tutkituin haitta. Melu koetaan myös viihtyvyyshaitaksi, joka voi häiritä mm. keskittymistä. Melujen haitat tiedostetaan maailmanlaajuisesti. EU:lla on oma ympäristömeludirektiivi ja WHO antaa suosituksia tieliikennemelun tasoihin. Suomessa ulkomelua säädellään yleisesti valtioneuvoksen päätöksellä (993/1992) ja sisämelua säädellään asumisterveysasetuksella (545/2015). Näiden päätösten ja säädösten avulla koitetaan saada melutasot pysymään inhimillisenä, vaikka ne voisivat silti olla matalammat.

Melusaasteen terveyshaitat

Ympäristömelu ja erityisesti tieliikennemelu on merkittävä ympäristöongelma Euroopassa. Se vaikuttaa miljoonien eurooppalaisten terveyteen ja hyvinvointiin. Maailman terveysjärjestön (WHO) on tehnyt havaintoja, että melu olisi toiseksi merkittävin ympäristöön liittyvä terveysongelmien aiheuttaja ilmansaasteiden jälkeen. Melu vaikuttaa ihmisten unen laatuun, vaikka unesta ei heräisikään. Se voi myös vaikeuttaa nukahtamista ja herättää kesken unien. Tiedostamattomat vaikutukset voivat olla mm. verenpaineen ja sydämen sykkeen nousu tai lisääntynyttä liikehdintää. Unen laatua voi myös heikentää melun aiheuttama unen määrän väheneminen, unirytmin sekoittuminen tai unen muuttuminen pinnalliskesi. Lapsilla pitkäaikainen melualtistus voi johtaa mm. kielellisen kehityksen, oppimisen tai muistin häiriöihin. Melu aiheuttaa elimistölle myös stressireaktioita, jotka voivat olla osin tiedostamattomia reaktioita. Stressireaktio ilmenee mm. verenpaineen, sydämen sykkeen ja stressihormonipitoisuuksien nousuna. Häiritseväksi koettu melu voi heikentää henkistä hyvinvointia, varsinkin sen ollessa pitkäkestoista tai jos melulta ei pysty välttymään.

Melusaasteen vaikutus luonnossa

Ihmisen tuottamasta melusta suurin osa osuu juuri niille taajuuksille, joilla monet eläimet kommunikoivat. Äänet eivät välttämättä vaurioita eläinten kuuloa, mutta jatkuva melu voi saada eläimet hakeutumaan kauemmas normaaleilta elinpaikoiltaan. Tämä riittää sekoittamaan eläinten ruoanhankintaa ja reviirejä. Tällainen elinpaikkojen muutos sekoittaa ekosysteemejä, jos eläimet kaikkoavat tietyiltä alueilta. Esimerkiksi lepakot suunnistavat ja saalistavat äänen varassa ja niiden kuuloaisti on erittäin herkkä. Melu estää lepakoita kuulemasta, jolloin ne joutuvat hakeutumaan hiljaisemmille paikoille. Tämä tarkoittaa, että ne joutuvat lentämään pidemmälle elinympäristöltään saalistaakseen. Alueilla, joilta lepakot poistuvat, pääsee hyönteiset lisääntymään. Tämä lisää alueen hyönteispopulaatiota, joka vääristää ekosysteemiä. Melu haittaa eläimiä oikeastaan lajista riippumatta, silti äänten vaikutus ympäristöön ei ole suoraviivainen. Saaliseläimet voivat hyötyä melusta saalistajien kaikotessa. Myös eläimet, joilla ei ole korvia reagoivat ääniin, koska ne aistivat paineen muutokset, esim. simpukat!

Vedenalainen melusaaste

Eläimet altistuvat melulle myös veden alla. Merten ja järvien melutasot riippuvat paljon vesialueesta. Vilkkaiden laivareittien tuntumassa melusaaste on jatkuvaa. Vedenalaista melua tuottaa lisäksi vesirakentaminen, esim. vedenalaiset räjäytykset, paalutukset, ruoppaukset ja läjitykset, putki- tai kaapelointityöt jne. Kaupallisen meriliikenteen lisäksi huviveneily tuottaa vedenalaista melua. Pienveneiden ja vesijetittien liikkuessaan lähellä kalojen kutualueita ja lintujen pesintäluotoja ne voivat aiheuttaa suurta häiriötä luonnolle. Yksityisten ihmisten aiheuttama melu voidaan kuitenkin helposti välttää ottamalla luonto paremmin huomioon. Me voimme siis vaikuttaa miten ja millä vesillä liikumme ja käyttäydymme! Vedenalainen melu voi aiheuttaa eläimille mm. kuulovaurioita, vaikeuttaa ruoanhankintaa ja kommunikointia. Vieraat äänet ovat stressaavia niin ihmisten kuin maalla elävien eläinten lisäksi myös vedenalaisille eläimille. Vedenalainen melu vaikuttaa kaloihin, nisäkkäisiin, lintuihin ja pohjaeläimiin. -Anniina Lähteet: Itämeri.fi Melu. 2021. THL.fi Melusaaste on merkittävä ongelma sekä ihmisten terveydelle että ympäristölle. 2020. eea.europa.eu/fi Melusaaste sotkee eläinten viestintää maalla ja merellä. 2019. Tiede.fi Vedenalainen melusaaste tunnetaan huonosti. 2020. Xamk.fi