Söpöt ja pörröiset eläimet ovat hyvästä syystä monen luonnonsuojelujärjestön keulakuvina. Kissat ja koirat ovat suosittuja lemmikkejä. Kissavideot pysyttelevät suosituimpien videoiden joukossa. Pandat ja vastasyntyneet eläintenpoikaset ovat kaikki söpöjä. Tuskin uhraamme montaakaan ajatusta niille muille pikkueläimille, kuten hyönteisille, madoille ja pieneliöille, joiden varassa maapallon ekosysteemien säilyminen ja hyvinvointi kuitenkin on.

On helppoa antaa muutama euro sellaisen asian suojelemiseen, jonka näkee tai joka on käsinkosketeltava. Kuka sen sijaan suojelee ampiaisia? Ne eivät ole söpöjä eikä niitä voi silittää ja niillä on huono maine. Mehiläisten vähenemisestä maailmanlaajuisesti on puhuttu jo pitkään. Niiden vähenemisellä arvellaan olevan vaikutuksia koko maailman ruoantuotantoon. Kuinka moni kuitenkaan miettii tällaista, kun pelko joutua pistetyksi on kova?

Valtameret peittävät yli 70 prosenttia maapallon pinta-alasta. Vuosi 1997 julistettiin Kansainväliseksi koralliriuttojen vuodeksi ja pyrkimyksenä oli maailmanlaajuisesti suojella koralliriuttoja. Ilman suojelua koralliriutat todennäköisesti saattavat olla alle sadan vuoden kuluttua miltei hävinneet. Alueiden suojelu kannattaa, mutta meren salaisuuksista tiedetään liian vähän eikä niitä sen takia osata vielä kunnolla suojella. Ne ovat piilossa eikä niitä sen takia monikaan ajattele. Niitä ei näe. On kuitenkin monia helppoja tapoja auttaa ja suojella mm. koralliriuttoja. Tällainen tapa on mm. käyttää koralliystävällistä aurinkorasvaa.

Usein sanotaan, että et voi kaivata sellaista, mitä ei ole koskaan ollutkaan. Moni ei ole koskaan nähnyt koralleja. Harva on nähnyt elävää merikilpikonnaa. Asioita, joita ei ole nähnyt tai itse kokenut, ei helposti kaipaa. Kaivataanko näitä sitten, kun niitä ei enää ole? Uhanalaisten eläinten suojeleminen on helppoa ja vapaaehtoistyövoimin tehtävä suojelutyö on helppo yhdistää omaan lomamatkaan.

Kun matkustat ulkomaille, voisitko samalla tehdä hyvää työtä eläinten suojelemiseksi? Onko enää edes järkeä matkustaa vain huvin vuoksi? Voisiko hyvä vaihtoehto olla esimerkiksi kävellä autiolla hiekkarannalla tarkkaillen onko kilpikonna käynyt munimassa? Tämä tuntuu lomalta, mutta samalla teet merkityksellistä työtä keräten tärkeää dataa kilpikonnista. Suojelu kannattaa – yhä useampi merikilpikonna selviytyy vapaaehtoisten ansiosta!

En itse halua sanoa kahdenkymmenen vuoden jälkeen, että en tehnyt mitään asian hyväksi. On turha miettiä asioita siinä vaiheessa, kun kilpikonnia ei enää ole. Voisitko sinä auttaa uhanalaisia eläimiä nyt?

Tällaisia uhanalaisten eläinten suojelumatkoja tarjoaa Ekomatkaajat – voisitko sinä auttaa?