Oletko kuullut valosaasteesta? Tässä blogissa käsittelemme valosaastetta: mitä se on, mitä haittaa siitä on ja miten se vaikuttaa luontoon, ihmisiin ja eläimiin. Tämä blogi kertoo myös, miksi valosaaste on erityisen haitallista joillekin eläinlajeille, kuten esimerkiksi uhanalaisille merikilpikonnille. Valosaastetta on kutsuttu jopa maailman laajimmalle levinneimmäksi ympäristökuormitukseksi. Siitä puhutaan kuitenkin vain vähän, joten halusimme ottaa aiheen esille.
Mitä on valosaaste?
Ensiksi on tärkeää ymmärtää, mitä valosaaste tarkoittaa. Kaikessa yksinkertaisuudessaan valosaaste on väärään aikaan, väärässä paikassa tai liian kirkkaana loistavaa keinotekoista valoa. Valosaaste voi olla esimerkiksi häikäisevää, horisontin yläpuolelle heijastuvaa tai vilkkuvaa valaistusta. Kaupungeissa yksi valosaasteen yleisimmistä lähteistä on valomainostaulut. Sen lisäksi, että valosaaste on häiritsevää, se on myös hukkaan heitettyä energiaa. Vuonna 2013 julkaistussa Valon Varjopuolet -kirjassa kerrotaan, että haitallisimpia valoja ovat elohopeaa sisältävät lamput. Saksassa tehdyssä tutkimuksessa arvioitiin, että yhden kaupungin elohopealamput tappavat joka yö kolme miljoonaa hyönteistä.
Valosaasteen vaikutus ihmisiin
Ihmisille haitallisinta on yöllinen sinivalo, sillä se vähentää melatoniinin erittymistä. Melatoniinin vähäisyys voi aiheuttaa unettomuutta. Häikäisevät valot myös häiritsevät keskittymistä. Mitä sitten voimme tehdä valosaasteen vähentämiseksi? Helpoin keino vähentää valosaastetta on sammuttaa valot, kun niitä ei tarvitse. Lisäksi kannattaa kiinnittää huomiota valon kohdentamiseen. Kun lamppu osoittaa oikeaan suuntaan, mahdollisimman vähän valoa joutuu hukkaan. Kannattaa pitää huolta, etteivät valot ole tarpeettoman kirkkaita. LED-lamput ovat tärkeä ratkaisu valosaasteen vähentämisessä, sillä ne eivät esimerkiksi vedä hyönteisiä puoleensa.
Valosaasteen vaikutus luontoon ja eläimiin
Kaikkein haitallisinta valosaaste on kuitenkin luonnolle ja eläimille. Ei ehkä heti tulisi ajatelleeksi, mutta keinovalo on haitallista pölyttäjille. Tietyt kasvien pölyttäjät liikkuvat yöaikaan. Yöllä liikkuu muun muassa monia kovakuoriaisia ja yöperhosia, sekä kärpäsiä, sääskiä, luteita ja pistiäisiä.Eräässä tutkimuksessa tarkkailtiin yöpölyttäjien vierailuja keltaohdakkeelle pimeänäkölatteiden avulla.
Tutkimuksessa selvisi, että öinen keinovalo vaikuttaa sekä yöpölyttäjien määrään että aktiivisuuteen. Yöllä valaistuilla ohdakkeilla kävi yli 60% vähemmin pölyttäjiä kuin pimeässä olevilla kasveilla ja lajeja oli kolmannes vähemmän. Tämä näkyi myös ohdakkeiden siementuotossa: pimeässä olevat kasvit tuottivat enemmän siemeniä kuin yöllä valaistut kasvit. Merkittävä huomio oli myös se, että valoisaan aikaan pölyttäjät kävivät kaikissa kukissa normaalisti. Toisin sanoen, päivällä pölyttäjät eivät kykene paikkaamaan keinovalon aiheuttamaa pölyttäjävajetta. Aikaisemmissa tutkimuksissa onkin huomattu, että yöpölyttäjät kuljettavat enemmän siitepölyä kukasta toiseen, eli ovat tehokkaampia pölyttämään.
Keinovaloista kärsivät myös muuttolinnut, joiden suunnistuskyky heikkenee valaistuksen takia. Sen seurauksena linnut saattavat törmäillä esimerkiksi korkeisiin asuinrakennuksiin, ikkunoihin ja savupiippuihin. Torontossa Michael Mesure arvioi, että kaupungissa kuolee vuosittain kymmeniä tuhansia lintuja, koska ne törmäävät rakennuksiin. Suuri osa törmäyksistä tapahtuu myös päivällä, mutta erityisesti yöllä valaistut rakennukset ovat vaaraksi linnuille.
Valosaaste vaarana uhanalaisille merikilpikonnille
Viimeisenä haluamme keskittyä erityisesti merikilpikonniin. Ekomatkaajia pidempään seuranneille on varmasti tuttu juttu, että merikilpikonnat ovat erityisen lähellä sydäntämme. Kahdessa vapaaehtoistyökohteessamme tehdään työtä merikilpikonnien hyväksi. Siksi tieto siitä, että valosaaste haittaa jo entuudestaan uhanalaisia merikilpikonnia, on todella surullista luettavaa. Merikilpikonnan poikasten on tärkeää kuoriuduttuaan päästä nopeasti mereen. Näin ne välttävät rannalla uhkaavat saalistajat. Meren paikantamiseen kilpikonnan poikaset hyödyntävät näkökykyään suuntaamalla aalloista heijastuvaa kuunvaloa kohti. Eli jos pesimisrannalla on keinotekoista valoa yöaikaan, se sekoittaa merikilpikonnien suuntavaiston ja altistaa saalistajille. Mikäli merikilpikonna jää rannalle auringonnousuun asti, on myös vaarana että se nääntyy kuumuudessa.
Opitko jotain uutta lukiessasi tätä blogia? Kerro omat vinkkisi, miten vähennät valosaastetta. Mikäli söpöt merikilpikonnat kiinnostavat, suosittelemme lukemaan blogimme 4 syytä suojella merikilpikonnia ja mitkä muut tekijät uhkaavat niitä valosaasteen lisäksi.
Lähteet:
Suomenluonto.fi
Versuslehti.fi
Valoa.com
National Geographic
2 ajatusta aiheesta “Valosaaste – Mitä se on ja miten se vaikuttaa luontoon?”
Erityisesti minulle tuli kyllä yllätyksenä, että yöpölyttäjät kuljettavat enemmän siitepölyä kukasta toiseen. Enkä itse asiassa ollut tiennyt sitäkään, että LED-lamput eivät vedä hyönteisiä puoleensa. Itse sammutan valot kyllä aina, kun en niitä tarvitse ja toisaalta valoa ei muutenkaan ole liikaa päällä, joskaan en sitä välttämättä tästä näkökulmasta ole juuri ajatellut.
Kiitos kommentista, Mikko! Itsekin opin paljon uutta tätä blogia kirjoittaessa. Ja niimpä, tämä näkökulma on ollut hyvin vähän esillä ja on oivaltavaa huomata, että juurikin esimerkiksi valojen sammuttaminen voi olla ekoteko monella tapaa.