Mitä on päästökompensaatio?
Viime vuosina lentomatkailuun liittyvä päästökompensaatio on puhuttanut paljon. Päästöjen kompensointi tarkoittaa tässä tapauksessa matkustamisesta koituvien hiilidioksidipäästöjen hyvittämistä muilla teoilla. Päästöjen hyvittämiseksi voidaan rahoittaa esimerkiksi erilaisten hiilinielujen ylläpitoa.
Tiedosta omat valintasi
Jotta omia hiilidioksidipäästöjä voi vähentää ja kompensoida, on hyvä ensin tiedostaa ne. Kokeile Sitran
elämäntapatestiä, joka mittaa hiilidioksidipäästöjesi suuruuden perustuen kysymyksiin asumisesta, liikenteestä ja matkailusta, ruokailutottumuksista ja ostoksista.
ICAO:lta löytyy myös laskuri, jolla voi mitata erityisesti lentomatkailun päästöjä syöttämällä lähtöpaikan ja kohteen sekä matkustusluokan.
Vähennä hiilidioksidipäästöjä kotona ja reissussa
Ensisijaisena tekona hiilidioksidipäästöjen kontrolloinnissa toimii niiden vähentäminen. Elämäntavat määrittävät paljolti päästöjen määrän, ja on hyvä miettiä, mikä on itselle tärkeää ja mistä voisi mahdollisesti tinkiä ilmaston hyväksi. Arviolta noin 20–30% kaikista hiilidioksidipäästöistä syntyy liikenteestä.
Matkailuun liittyen hiilidioksidipäästöjä voi vähentää esimerkiksi tekemällä pidempikestoisia reissuja monen lyhyen sijasta, välttämällä lentämistä aina kun muita kulkuneuvoja on saatavilla ja pakkaamalla vain tarvitsemasi tavarat, mikä vähentää lentokoneen polttoaineen kulutusta. Esimerkiksi kymmenen tunnin lennolla, jos pakkaat 7 kiloa vähemmän tavaraa, säästyy polttoainetta noin 36 kiloa. Mikäli koneessa on 200 matkustajaa, jotka tekevät saman, säästöt ovat jo yli 7000 kiloa hiilidioksidia, eli noin keskimääräisen Sitran testin tekijän vuoden hiilijalanjälki. Suomalaisen keskimääräinen hiilijalanjälki on noin 10 000 kiloa vuodessa.
Matkakohteessa hiilidioksidipäästöjä voi vähentää suosimalla paikallista ruokaa, kulkemalla julkisilla ja vähentämällä ruokahävikkiä. Lämpimissä kohteissa kannattaa muistaa ilmastointilaitteen laittaminen pois päältä, kun lähtee tilasta. Mikäli yövyt hotellissa, voit pyytää, ettei huonetta siivota ja lakanoita vaihdeta ainakaan ihan joka päivä.
Kompensoi päästösi
Vasta toissijaisena päästöjen kontrolloimisessa tulee niiden kompensointi. Päästöjen kompensointia onkin paljon kritisoitu viime vuosina, koska se ei saa tehtyä tekemättömäksi, eli päästöjen kompensointi ei ole sama asia kuin päästöjen syntymättömyys. Kuitenkin toissijaisena vaihtoehtona kompensaatio on hieno juttu.
Matkailija voi itsenäisesti lahjoittaa esimerkiksi puunistutukseen tai
soiden suojeluun. Lisäksi monella lentoyhtiöllä ja matkanjärjestäjällä on oma päästöjen kompensointiohjelma, jossa matkaa ostaessa voi samalla maksaa pienen summan korvaamaan siitä koituneita päästöjä.
Kannusta läpinäkyvään viestintään
Valitettavan usein lentoyhtiöiden tai matkanjärjestäjien kompensoinneista viestiminen ei kuitenkaan ole tarpeeksi läpinäkyvää, jolloin matkailijan on hankala luottaa lupaukseen. Esimerkiksi kompensointikohteesta kerrotaan, mutta kuluttajan on hankala löytää tietoa päästöjen määrästä ja kompensointisummista, joita yritys lupaa maksaa. Olisi ehdottoman tärkeää, että hiilidioksidipäästöjen kompensointiin liittyvät yksityiskohdat ovat helposti saatavilla ja näkyvillä, jolloin matkailijan on helppo vertailla vaihtoehtojaan. Myös meillä matkailijoilla on tässä oma vastuumme. Asiasta kysyminen ja valintojen kyseenalaistaminen kannustavat matkailualan yrityksiä toimimaan.
Tähän blogiin ilmestyy pian toinen osa, jossa käsittelemme kompensointikohteen valitsemista: mistä tunnistaa hyvän kompensointikohteen. Miten sinä hyvität hiilidioksidipäästösi tai vähennät niitä arkielämässä ja reissussa? Kommentoi alle. Lue myös blogimme vastuulliseen retkeilyyn liittyen.
Lähteet:
Sustainabletravel.org
Ilmasto-opas.fi
16 ajatusta aiheesta “Matkailun hiilidioksidipäästöt – Osa 1: Mitä on päästökompensaatio?”
Hyviä ja tärkeitä vinkkejä! Kyllä tuota omaa kulutusta ja saastuttamista tulee pohdittua monelta kantilta.
Juuri näin, Maapalloilija. Nämä päästöasiat ovat myös aika monimutkaisia kysymyksiä, mutta pääasia ettei jähmety paikalleen, vaan tekee oman parhaansa tietämyksensä mukaan.
6600 kiloa hiilidioksidia. Sen lisäksi en kuulu maailman rikkaimpaan prosenttiin. Vastaavissa testeissä kompastuskivenä on aina ollut asuminen, seiniä kun ei voi siirrellä. Uuden asunnon totesin olevan yhtä vähän ekologinen kuin vanhakin. Kaikkein pahinta on, että lämpimiä kerrosneliöitä on tyhjinä.
Laihduttamalla 79 kg olen tullut melkoisen ekologiseksi lentomatkustajaksi, jos lentämään enää tässä dystopiassa pääsee.
Se, että on suhteellisen köyhä tekee ekologiseksi kyllä (ei lapsia, kesämökkiä eikä autoa) ja minusta siksi on huono tulla arvostelemaan minun valintojani, silloin, kun niitä teen. Nämä ovat aika monimutkaisia kysymyksiä tuon asumisenkin osalta. Ihmiset voivat pelata tuolileikkiä asunnoilla loputtomiin, mutta aina on niitä vuotavia asuntoja tyhjillään ja lämmitettyinä.
Stacy, kyllä olet aivan oikeassa. Hyviä pohdintoja asumiseen liittyen. Sanoisin, että kuitenkin hyvä tulos kun jäit alle keskimääräisen hiilidioksidijalanjäljen! Tuo mittari pomppaa nimittäin aika nopeasti, varsinkin jos paljon reissailee.
Hyviä pointteja ja tärkeitä asioita mietittäväksi. Itse en matkusta maksimimatkatavaroilla, mutta ihan käsimatkatavaroillakaan en pärjäisi, kun matkani ovat yleensä minimissäänkin kuukauden mittaisia. Paikallista tulee kyllä aina mahdollisuuksien mukaan suosittua ihan joka puolella ja oma hävikki on minimissä.
Mikko, niimpä, pidemmällä reissulla kyllä hankala pysyä ihan minimimatkatavaroissakaan, ja toisaalta sekin on huono jos joutuu kohteesta turhaan ostamaan tavaroita, jotka jo kotoa löytyisivät. Pakkaaminen on kyllä taitolaji, jossa kehittyy joka reissulla.
Noita testejä on tullut tehtyä milloin milläkin alustalla, ja mua on ihmetyttänyt miten tulokset on vaihdelleet tosi paljon. Toki kysymyksetkään ei ole täysin samoja, mutta aika omituista silti.
Aika paljon on näitä asioita tullut pohdittua kyllä, ja kiinnitettyä huomiota sekä arkena että matkustellessa omiin kulutustottumuksiin. Joitakin asioita on helppo muuttaa, toisia ei niinkään…
Moi Katja! Niimpä, taitavat laskutavat vaihdella vähän testin mukaan, eikä mikään anna ihan absoluuttista totuutta, enemmänkin osviittaa omista päästöistä. Varmaankin matkailijalle testi, jossa on enemmän matkailuun liittyviä kysymyksiä, antaa todellisemman tuloksen ja sitten taas jollekin toiselle sopii toinen testi paremmin. Joka tapauksessa näiden testien tarkoituksena taitaa enemmänkin olla herättely omiin kulutustottumuksiin. Loistavaa, että on tullut pohdittua näitä kysymyksiä 🙂
Omalta osaltani olen näitä erilaisia vinkkejä ja ohjeita vuosien mittaan seuratessani tullut vähän siihen tulokseen, että omaan mukavuuteen panostaminen matkailussa on siinä sivussa tuottanut ihan oikeita valintoja, kuten vaikka laadukas lentoyhtiö, jolla on todennäköisesti uudet koneet, suorat lennot aina kun mahdollista ja pitempään ainakin kaukokohteissa, sillä aikaero ja lyhyt matka ei ole edes mukava yhdistelmä.
Kompensaation osalta olen uskonut kotimaiseen metsään sijoittamiseen, sillä helposti kaikki järjestöt tuottavat ehkä vähän hyvää, mutta hallintoon tai kohteessa korruptioon menee suhteettoman paljon sijoitetusta rahasta.
Hei Pirkko, loistavia huomioita ja vinkkejä! Juuri esimerkiksi tuo uusien lentokoneiden suosiminen on tärkeä pointti, jota ei välttämättä tule ajatelleeksi. Hienoa, että olet löytänyt hyvän kompensaatiokohteen. Siinähän se, että kompensaatiokohdetta valitessa saattaa olla vaikea tietää mihin tulisi kiinnittää huomiota. Siksi myös aiheesta tulossa blogiteksti jatkona tälle.
Tulen joka syksy kuukaudeksi Kreikkaan ja matkustan täällä kohteesta toiseen laivoilla. Kiva tapa siirtyä eteenpäin, ihana seikkailun tuntu! Suomessa ekoilen ostamalla vaatteet ym. tavarat kirppareilta, omaa autoa ei ole enkä heitä ruokaa koskaan roskiin.
Moi Anna! Kuulostaa ihanalta tuo laivareissailu Kreikassa. Ja niimpä, hyviä ekoilutapoja ja juuri noilla yksinkertaisilla tavoilla voi tehdä paljon 🙂
Itsekin olen näitä testejä jonkun verran tehnyt, ja (kuten joku ylempänä totesi) tulokset ovat vaihdelleet isostikin. No, onneksi ei ole varaa matkustaa kovinkaan usein, ja korona on vaikuttanut kaiken muun lisäksi niin, että on oppinut arvostamaan koti-Suomesta löytyviä kivoja retkikohteita 🙂
Eveliina, hyvä huomio. Mielestäni myös todella hienoa, että vaikka tällainen tilanne onkin, niin siitäkin löytyy jotain positiivista, kuten tuo lähikohteiden löytäminen. Suomessakin hirveästi upeita kohteita, varsinkin retkeilijöille ja ne helposti jäävät huomaamatta jos lähtee aina ulkomaille lomalle.
Hei! Huomasin että artikkelista lähtevä viittaus ICAO:n laskuriin on rikki. Markkina elää ja vastaani on tullut varsinkin yrityspuolella toimivia erilaisia vastuullisuusohjelmia tekeviä toimijoita. Yksi esimerkillinen on Ilta-Sanomissa ja Taloussanomissa esille nostettu NGS Finland, jonka blogista löytyy vastaa kirjoitus, kuinka kartoittaa hiilijalanjälki: https://ngsfinland.fi/blogi/hiilijalanjaljen-kartoittaminen-kuinka-hiilijalanjalki-lasketaan
Toivottavasti sinulla on aikaa kurkata artikkeli ja antaa siitä mahdollisesti palautetta! 🙂
Kiitos Matti! Todella hyvä artikkeli, opin taas uutta hiilijalanjäljen laskemisesta. Artikkelissa oli hyvin selitetty hiilijalanjäljen laskemisen hyödyt myös.