Tämän blogijutun
ensimmäisessä osassa kävimme läpi matkailuun liittyviä hiilidioksidipäästöjä ja mitä päästökompensaatio tarkoittaa. Tällä kertaa tarkastelemme kompensointikohteita ja sitä, miten tunnistaa hyvä kompensointikohde.
Kompensointikohteen valinta
Käytännössä päästökompensaatio toimii niin, että kompensaation ostaja rahoittaa päästöjä vähentävää hanketta tai hankkeita. Tällaisia ovat esimerkiksi uusiutuvan energian rakentamis- ja kehitysprojektit sekä metsähankkeet. Suuri osa kompensointihankkeista toimii kehittyvissä maissa, sillä samalla sijoitussummalla saadaan siellä enemmän aikaan. Hankkeista on usein myös hyötyä paikalliselle taloudelle.
Seuraavaksi jaamme piirteet, joista voit tunnistaa hyvän ja luotettavan kompensointikohteen.
Kolmannen osapuolen hyväksymä
Kompensointikohdetta valitessa kannattaa tarkistaa, että se on hyväksytty kansainvälisten standardien mukaisesti. Tästä merkkinä voi olla esimerkiksi Gold Standard tai VCS (verified carbon standard) merkintä, joka takaa, että kompensointiprojekti tekee mitä se lupaa.
Projektin mahdollistaminen kompensointirahoilla
Ota selvää, että kompensointihanketta rahoitetaan nimenomaan hiilidioksidipäästöjen kompensointiin käytetyillä rahoilla. Mikäli hanke pyörii muutenkin, ei se täytä kansainvälisiä standardeja.
Ei pelkkää metsänistutusta
Päästökompensaatiosta puhuessa tulee usein ensimmäisen mieleen metsänistutusprojektit, sillä puut ovat tärkeitä hiilidioksidipäästöjen sitojia. Metsähankkeeseen sijoittaessa kannattaa kuitenkin olla tarkkana. Mikäli hanketta kuvaillaan vain puiden istutuksena, ei se ole välttämättä sijoituksesi arvoinen. Metsähankkeissa tärkeää on, että metsiä hoidetaan ja puiden annetaan kasvaa.
Kompensointikohde tarjoaa vinkkejä päästöjen vähentämiseen
Kuten blogin ensimmäisessä osassa mainitsimme, kompensointi on vasta toinen askel päästöjen vähentämisen jälkeen. Kompensointihankkeen ylläpitäjien tulee olla tietoisia tästä ja myös lisätä tietoutta asiakkaiden ja yhteistyökumppanien keskuudessa.
Muutakin kuin hiilidioksidipäästöjen kompensointia
Koska monet hankkeista ovat sidoksissa yhteisöihin ja luonnonsuojeluun, on niillä muitakin positiivisia vaikutuksia hiildioksidipäästöjen vähentämisen lisäksi. Kannattaa tutustua YK:n
kestävän kehityksen tavoitteisiin, sillä niiden tunteminen voi auttaa valitsemaan vieläkin merkityksellisemmän kompensointikohteen.
Voittoa tavoittelematon järjestö
Valitsemalla voittoa tavoittelemattoman järjestön kompensointikohteeksi voi varmistaa suurimman osan rahasta menevän kompensointiprojektiin. Samalla tulee tuettua kestävän kehityksen aatteita laajemmin.
Kokemusta päästökompensaatiosta
On myös hyvä ottaa selvää, että hankkeen järjestäjällä on kokemusta päästöjen kompensoinnista.
Läpinäkyvyys toiminnassa
Lähes tärkeimmäksi tekijäksi nousee kuitenkin toiminnan läpinäkyvyys. Kompensointiprojektiin liittyvä informaatio, toimintatavat ja laadun varmistajat tulee olla helposti saatavilla. Mikäli hankkeesta on kysyttävää, kannattaa rohkeasti ottaa yritykseen yhteyttä.
Opitko jotakin uutta päästökompensaatioon liittyen tai jäikö jokin mietityttämään? Jaa ajatuksesi kommenttikentässä.
Vastuullisesti voi matkustaa monella tapaa. Lue blogimme vastuullisesta matkailusta kotimaassa.
Lähteet:
Sustainabletravel.org
Gasum
12 ajatusta aiheesta “Matkailun hiilidioksidipäästöt – Osa 2: Miten valita kompensointikohde”
Nämä toden totta ovat hankalia asioita. Itse olen muuten saanut pettyä useaan kertaan (ei liity varsinaisesti tähän aihepiiriin) myös voittoa tavoittelemattomiin järjestöihin. Välillä on tuntunut, että iso osa tuloista uppoaa muihin kuluihin kuin varsinaiseen päätarkoitukseen.
Todella ikävä jos tuollaista huomaa, etteivät raha mene sinne minne pitäisi. Varmasti lisää kriittisyyttä muita voittoa tavoittelemattomia järjestöjä kohtaan. Mutta toki hyväkin olla tarkkana!
Tuo olisi hyvä painaa mieleen, että mikä hyväksytty standardi pitäisi olla. Mutta miksi pelkkä metsänistutus ei välttämättä ole sijoituksen arvoinen? Entä jos omistaisi omaa metsää tai maata, johon itse istuttaa puita?
Hei Maapalloilija! Asiaa tutkiessani ymmärsin sen niin, että metsäprojekteissa nimenomaan tärkeää on antaa metsän kunnolla kasvaa, jolloin puiden hyödyt ympäristölle ja ilmastolle alkavat näkyä. Jos puut kaadetaan piankin niiden istuttamisen jälkeen, ei niistä ole hyötyä ilmastomielessä. Joskus metsäprojekteja siis markkinoidaan harhaanjohtavasti, eikä välttämättä kuluttajana tajua tarkistaa, että metsäprojekti olisi pitkäkestoinen, eikä vain metsänistutus ja sitten sen kaato. Oman metsän kasvattaminen kuulostaa todella hyvältä idealta jos siihen on mahdollisuus.
Epäilevällä kannalla minäkin – nämä kaukana toteutettavat projektit ovat kovin herkkiä epäonnistumaan. Juuri tänään taisi olla laaja juttu monesta epäonnistuneesta suurella rahalla Afganistaniin jenkkirahalla aloitetusta projektista. Vieraaseen maahaan ja kulttuuriin menevä raha tuntuu ensisijaisesti menevät korruptioon ja saavutukset jäävät vähäiseksi, joten kannattaisiko suomalaisten sittenkin panostaa suomalaiseen metsään vaikka?
Pirkko, tuo kuulostaa kyllä oikein hyvältä, meillä täällä kuitenkin hyvät mahdollisuudet metsänkasvatukseen. Ikävä kuulla, että oli epäonnistunut projekti ja toki se lisää epäileväisyyttä. Pitääkin tutkia aihetta vielä lisää, nämä ovat monipiippuisia asioita. Joka tapauksessa mahtavaa saada keskustelua aiheesta!
Itse olen ostanut luonnonperintösäätiöltä ikimetsää.
Kuulostaa hyvältä, Sini. Tuossa mahtavaa, kun jo nimestä voi päätellä, että puut saavat rauhassa kasvaa 🙂
Itse olen vuositolkulla asunut kerrostalossa ilman omaa rauhaa tahi pihaa taikka omaa autoa, joukkoliikennettä käyttäen ja punaista lihaa välttäen. Mielestäni tällainen elämäntyyli kompensoi jo hyvin satunnaista matkustelua.
Jep Indivue, näitä keinoja on paljon ja tärkeintä juuri löytää itselle sopivat 🙂
Tämä on kyllä iso aihe, kuten myös kestävä matkailu kokonaisuudessaan, mutta haluan uskoa että järeillä päätöksillä päästään kestävälle tasolle. Jokaisen olisi kyllä hyvä katsoa läpi YK:n kestävän kehityksen tavoitteet, eikö me kaikki (Suomena) olla sitouduttu niihin.
Sanna, olen samaa mieltä kanssasi! Ei ole juuri tullut kyseiset tavoitteet vastaan missään, ellei erikseen aiheeseen olisi perehtynyt. ELi voisivat olla enemmänkin esillä 🙂