Vapaaehtoistyö Costa Ricassa

Costa Rica on suojellut pinta-alastaan suuremman osan kansallispuistoiksi kuin mikään toinen maa. Maa on onnistunut luonnonsuojeluohjelmassaan hyvin ja pääosa turistien tuomista rahoista jää paikallisille, sekä ohjautuu luonnonsuojeluun.

Costa Ricassa uskotaan olevan maailman rikkain luonto ja National Geographic onkin julistanut Costa Rican luontomatkailun ykköskohteeksi. Maan pienuudesta huolimatta sen biodiversiteetti on valtava ja Costa Rica tunnetaankin ainutlaatuisesta ja rikkaasta luonnostaan. Jopa neljä prosenttia maailman eliölajeista löytyy Costa Ricasta ja jopa 2-3% kasveista on sellaisia, ettei niitä löydy mistään muualta koko maailmasta.

Projektiorganisaatio kehittää jatkuvasti toimintaansa. Uusi mangrove-ohjelma suunnittelee 256.000 puun istuttamista seuraavan kahden vuoden aikana (2024-2026).

Kasvitieteellinen ohjelma
Saat käytännön kokemusta trooppisten puiden suojelusta. Kuulet erilaisista uhista ja suojelumenetelmistä. Projektiorganisaatio on tehnyt puiden suojelualoitteita, mukaan lukien ensimmäinen uhanalaisten puiden leviämisen keskus ja alueen suurin arboretum.

Trooppisten metsien ennallistaminen
Tämä syvällinen oppimiskokemus keskittyy teoriaan ja käytäntöön aktiivisista ennallistamismenetelmistä, jotka soveltuvat neotrooppisille alueille sekä maatalousmaiden, laidunten ja sivumetsien ennallistamisen ja uudelleenviljelyn tarpeellisuuteen. Vapaaehtoiset ovat mukana aktiivisessa entisöintityössä, auttaen taimitarhassa ja muissa toimissa.

Villieläinten suojelu
Osan niemimaalla elää luonnonvaraisia ​​lajeja. Tämä ohjelma keskittyy näiden eläinten ekologiaan, kenttäseurantamenetelmiin ja tekniikoihin, joita käytetään luonnonvaraisten eläinten populaatioihin liittyvien tietojen saamiseksi. Nämä tulokset ohjaavat alueen laajuisia suojelutoimia neotrooppisilla alueilla.

Regeneratiivinen agroekologinen maatila
Palaa juurillesi ja keskity maatalouden hyödyntämiseen liittyviin ympäristöongelmiin. Vapaaehtoiset oppivat uudistuvan maatalouden ja agroekologian käsitteitä ja pääsevät Osa Verden tilalle näkemään käytännössä, mitä tämä kaikki tarkoittaa.

Viestintä luonnon- ja eläintensuojeluun liittyen sekä työ kampuksella
Osa suojelutoimista keskittyy sosiaalisen median ja kampuksen toimintaan. Työ saattaa sisältää esimerkiksi sosiaalisen median sisältöä luoden, puutarhanhoitoa, kylttien maalausta, työskentelyä alueen eri poluilla ja paljon muuta!

Merikilpikonnien suojelu
Osan niemimaan alueella tavataan neljää merikilpikonnalajia, jotka kaikki ovat luokiteltuja uhanalaisiksi. Merikilpikonnia tavataan alueella ympäri vuoden. Merikilpikonnien pesintäkausi on kesäkuusta marraskuulle.

Projektiorganisaatio on tehnyt uraauurtavaa tutkimusta. Vapaaehtoiset soveltavat saamaansa tietoa suoraan kentällä partioessaan Osan luonnonsuojelukampuksen rajalla sijaitsevan 6 km:n Piro Beachin sektoreilla. Partioit rantaa tiimin kanssa etsimään pesiviä merikilpikonnia ja jos pesä löytyy, se voidaan siirtää hautomolle turvaan.

Vapaaehtoistyöntekijänä pääset auttamaan näiden lajien suojelemisessa ja varmistamaan, että ne säilyvät maapallolla myös seuraavien sukupolvien ajan. Osan niemimaan eteläisillä rannoilla tavataan ensisijaisesti kahta pesivää merikilpikonnaa, jotka ovat etelänbastardikilpikonna ja liemikilpikonna. Merinahkakilpikonnaa ja karettikilpikonnaa tavataan satunnaisesti.

Vapaaehtoistyöntekijän työtehtäviin kuuluvat munien siirtäminen keinohautomoon, poikasten punnitseminen ja mittaaminen sekä vapauttaminen. Tämän lisäksi projektityöhön kuuluu mm. muoviroskien siivoaminen rannoilta kerran kahdessa viikossa sekä hautomon kunnostaminen. Kaikki työvaiheet ovat todella tärkeitä. Munien siirtäminen pois hiekkarannalta takaa paremmat mahdollisuudet sille, että munat kehittyvät ja niistä kuoriutuu poikasia. Vapaaehtoistyöntekijöiden ansiosta Costa Ricassa jopa 9/10 merikilpikonnan munasta kuoriutuu ja selviytyy poikaseksi, joten työ on todella tärkeää. Ilman vapaaehtoistyöntekijöiden apua vain 3/10 merikilpikonnan munasta kuoriutuu ja selviytyy poikaseksi.

Kalastuksen ja saasteiden lisäksi merikilpikonnan munia uhkaavat nousu- ja laskuvesi sekä munia syövät eläimet, kuten linnut ja ravut. Ihmisten suora vaikutus vähentää kilpikonnien selviytymistä vieläkin enemmän, sillä joissakin paikoissa merikilpikonnia pyydystetään yhä syötäväksi sekä niiden kilven ja nahan vuoksi asuihin ja koristeiksi. Costa Ricassa moni paikallinen syö tuoreita merikilpikonnan munia. Lisäksi munia myydään ravintoloihin. Maailmanlaajuisesti vain alle yksi tuhannesta poikasesta selviää aikuiseksi, joten lajin säilymisen kannalta varsinkin pesien turvaaminen on tärkeää. Tämän vuoksi vapaaehtoistyöntekijät siirtävät munat keinohautomon suojaan.

Rantojen valvominen on pitkän aikavälin työtä, mutta se on ehdottoman tärkeää. Rantojen valvominen auttaa keräämään tietoa, jolla ymmärretään paremmin merikilpikonnien toimintaa.

Tiedon jakaminen on tehokas keino vaikuttaa vallitseviin asenteisiin ja edistää muutosta. Tiedon jakamisen lisäksi merikilpikonnia haittaavan toiminnan minimointi ja ympäristönsuojelu edistää lajin säilymistä. Merikilpikonnat ovat selvinneet maapallolla miljoonien vuosien ajan, joten yhdessä autamme niitä elämään vielä useita vuosia lisää.

Yövuorojen aikana tarkkaillaan rannoille munimaan tulevia naaraita. Rannalla kävellään ilman taskulampun valoa. Tarvittaessa käytetään punaista valoa, koska kilpikonnat näkevät sitä valon muita aallonpituuksia heikommin eikä se ole yhtä häiritsevää kuin valkoinen. Yövuoron aikana pääset tekemään terveystarkastuksia ja kiinnittämään tunnistelevyjä naaraskilpikonnille. Näin saadaan kerättyä suojeluhankkeen kannalta tärkeitä tietoja. Naarasta ei häiritä ennen kuin se on alkanut munimaan ja vaipuu transsimaiseen tilaan, jolloin se ei häiriinny niin herkästi. Kun naaras on muninut, peittänyt munat, naamioinut pesän ja palannut mereen vapaaehtoiset kaivavat munat esille. Munat viedään hautomoon, jossa ne ovat turvassa kuoriutumiseen saakka. Kilpikonnan munat kaivetaan koloon erikseen valmistetun katoksen alle tai auringonpaisteeseen. Korkeissa lämpötiloissa kehittyy yleensä naaraita ja matalissa enemmän koiraita. Noin 29 asteessa sukupuolijakauma on kaikilla kilpikonnilla 50:50. Monet pesät altistuvat kuumille keleille eivätkä poikaset selviydy ilman puiden varjostamia alueita. Kun pesien haudontalämpötila nousee liian korkeaksi poikasia ei kuoriudu.

Hautomokäynnit ovat oleellinen osa vapaaehtoistyötä. Käyntien aikana tarkistetaan, onko poikasia syntynyt. Hautomolla käydään kahdesti päivässä, sillä poikasten tulee päästä mahdollisimman pian mereen kuumalta hiekalta. Valvotuissa olosuhteissa munista saadaan mahdollisimman paljon tietoa. Pesästä ylös nostetuista poikasista 20 ensimmäistä mitataan ja punnitaan. Kerätyt tiedot eivät jää vain tämän suojelukohteen tietoon, vaan ne jaetaan Costa Rican merikilpikonnien suojelukeskusten yhteiseen datatietopankkiin.

Kun poikaset vapautetaan ja ne lähtevät kohti merta, uhkaavat niitä mm. korppikotkat ja esteet hietikolla, joten vapaaehtoiset pitävät silmällä mahdollisia uhkatilanteita. Moni poikanen lähtee väärään suuntaan tai kääntyy selälleen, joten vapaaehtoiset pääsevät auttamaan poikasia niiden matkalla kohti merta.

Pesästä lähteneiden poikasten alkuvaiheista ei tiedetä paljoakaan. Poikaset ajelehtivat virtausten mukana kunnes ne kasvavat vahvemmiksi uidakseen minne itse haluavat. Kun kilpikonnat tulevat sukukypsiksi 10-15 vuoden iässä naaraat palaavat samoille lisääntymisrannoille, joilla ne ovat itse aikaan kuoriutuneet. Pitkäaikainen seuranta on tärkeää, jotta voidaan turvata populaation tulevaisuus.

Tämä kohde sopii sinulle, joka olet valmis tekemään pitkiä päiviä eläintensuojelun hyväksi. Työhön saat kattavan ja monipuolisen orientaation perille saavuttuasi.