Tiesitkö, että kilpikonnat ovat uineet valtamerissä jo yli 100 miljoonan vuoden ajan? Ne selvisivät katastrofista, joka tuhosi dinosaurukset. On vaikea kuvitella, että kilpikonnien aika voisi olla pian ohi. Ihmiset ovat ajaneet kilpikonnat sukupuuton partaalle. Erään ennusteen mukaan merikilpikonnat kuolevat sukupuuttoon viimeistään 10 vuoden kuluttua.
Merikilpikonnat auttavat koralliriuttoja ja meriheinän kasvualustoja kuljettamalla ravinteita rannikoille. Näin ollen niillä on myös erittäin tärkeä rooli Välimeren ja Adrianmeren ekosysteemeissä.
Merikilpikonnat ovat uhanalaistuneet kalastuksen, meren saastumisen ja roskaamisen vuoksi. Kalastajien verkkoihin menehtyy satoja tuhansia kilpikonnia vuosittain. Merissä kelluva muovi on todella yleinen merikilpikonnien kuolinsyy, koska kilpikonnat erehtyvät syömään muovia luullen sitä meduusaksi.
Me voimme saada vielä merten elämän kukoistamaan ja pelastaa kilpikonnat. Voit auttaa kilpikonnia pitämällä rannat puhtaina, sekä välttämällä yöllistä oleskelua rannoilla, joissa kilpikonnat pesivät.
Maailmanlaajuisesti vain alle yksi tuhannesta jo syntyneestä merikilpikonnan poikasesta selviää aikuiseksi, joten lajin säilymisen kannalta varsinkin pesien turvaaminen on tärkeää. Tarvitaan nimittäin useampi pesä, jotta saadaan se yksi tuhannesta. Tämän vuoksi vapaaehtoistyöntekijät esimerkiksi valvovat rantoja ja siirtävät munia keinohautomoon suojaan. Kilpikonnan sukupuoli määräytyy hiekan lämpötilan mukaan. Mitä lämpimämpää hiekka munan ympärillä on, sitä todennäköisemmin syntyy naaraita. Monissa kohteissa on rakennettu tämän takia keinotekoisia katoksia. Tutkimuksissa on havaittu, että yli 29,1 asteen lämpötila tuottaa pääasiassa naaraita. Poikasia ei synny lainkaan, mikäli hiekan lämpötila ylittää 34 astetta.
Tiedon jakaminen on tehokas keino vaikuttaa vallitseviin asenteisiin ja edistää muutosta. Tiedon jakamisen lisäksi merikilpikonnia haittaavan toiminnan minimointi ja ympäristönsuojelu edistää lajin säilymistä. Merikilpikonnat ovat selvinneet maapallolla miljoonien vuosien ajan, joten yhdessä autamme niitä elämään vielä useita vuosia lisää.
Vuonna 2019 Thaimaan Phra Thongin kansalaisjärjestö havaitsi ensimmäistä kertaa vuosiin etelänbastardikilpikonnan pesän. Tämä symboloi toivoa, sillä merikilpikonna palaa pesimään rannalle, jossa se on syntynyt. Rantojen monitorointi on pitkän aikavälin työtä, mutta se on ehdottoman tärkeää. Rantojen monitorointi auttaa keräämään tietoa, jolla ymmärretään paremmin merikilpikonnien toimintaa. Tässä kohteessa ei näe munimaan tulevia merikilpikonnia eikä yleensä näe poikasia. Merikilpikonnia näkee yleensä kukkulan päältä.
Costa Ricassa Osan niemimaan alueella merikilpikonnia tavataan ympäri vuoden. Merikilpikonnia auttavien vapaaehtoisten ansiosta jopa 9/10 merikilpikonnan munasta kuoriutuu ja selviytyy poikaseksi. Ilman vapaaehtoisia luku on 3/10. Kalastuksen ja saasteiden lisäksi merikilpikonnan munia uhkaavat nousu- ja laskuvesi sekä munia syövät eläimet, kuten linnut ja ravut. Ihmisten suora vaikutus vähentää kilpikonnien selviytymistä vieläkin enemmän, sillä merikilpikonnan munia kerätään syötäväksi.
Vapaaehtoiset tekevät vuorotyötä, jonka ansiosta näkee munimaan tulevia naaraskilpikonnia ja vastasyntyneitä poikasia. Erityisesti niissä maissa, joissa kilpikonnien munia ryövätään paljon pesistä, on rannan monitorointi tärkeää lajin säilymisen kannalta. Suojelun päätavoitteena on pitää munat turvassa. Monesti pelätään, että nousuvesi hukuttaa munat tai ne tulee syödyksi, jonka takia munat monesti siirretään turvallisempaan paikkaan tai keinohautomoon.
Jos pesä voidaan jättää paikoilleen, niin yleensä pesän sijainnista otetaan mitat, jotta sitä voidaan seurata. Poikasten kuoriutumisen jälkeen pesä tarkistetaan vielä kertaalleen ja kirjataan ylös, kuinka moni poikanen selviytyi.
Kreikan Kefaloniassa havaitaan vuosittain paljon loukkaantuneita kilpikonnia, joita vapaaehtoiset pääsevät auttamaan. Vapaaehtoiset monitoroivat rantoja ja pitävät huolta pesistä, joissa poikaset syntyvät usein vapaaehtoisten valvovan silmän alla. Kohteessa käytetään hyödyksi myös paljon dronea, jonka avulla voidaan havainnoida mm. parittelevia merikilpikonnia ja siimoihin takertuneita kilpikonnia.
Afrikassa suurin uhka norsuille on norsunluukauppa. Vuosien 1971–1989 välisenä aikana afrikannorsuja tapettiin noin 300 päivässä. Vuonna 1989 norsunluukauppa kiellettiin. Laiton salametsästys kuitenkin jatkuu. Salametsästäjät tappavat yhden norsun joka kymmenes minuutti pelkästään syöksyhampaiden takia. Kolme sarvikuonoa tapetaan päivässä. Tähän syynä ovat Aasian markkinat. Etelä-Afrikassa tapetaan neljä norsua tunnissa.
Salametsästäjät saavat mustassa pörssissä norsunluusta 90 euroa kilolta. Kun norsunluut on saatu toimitettua Kiinaan asti on niiden arvo moninkertaistunut ja on arvioitu, että hinta tässä vaiheessa on 1900 euroa kilolta.
Keskisen Afrikan valtiot ovat sitoutuneet moniin kansainvälisiin sopimuksiin norsujen suojelemiseksi, mutta sopimuksia ei noudateta. Norsun syöksyhammas on arvokkaampi kuin elävä norsu.
Norsujen elintila vähenee myös ihmisen takia. Turismi ja Aasian väkiluku jatkavat kasvuaan, jonka myötä norsujen elinalue on kaventunut erittäin pieneksi alkuperäisestä elinalueesta. Vastaavanlainen elinympäristön tuhoutuminen uhkaa myös Afrikassa eläviä norsuja. Rakentaminen ja maanviljely vaativat paljon tilaa ja tämä aiheuttaa yhteydenottoja norsujen ja ihmisten välille. Viljelyksiä tuhoavat norsut usein tapetaan. Ongelmana on löytää maata norsuille ja ihmisille. Köyhille ihmisille eläimen tappaminen on valitettavasti usein ainoa tapa selviytyä itse.
CITES kokouksessa edistyttiin norsujen suojelussa, kun päätettiin kieltää afrikannorsujen siirto luonnosta niiden luontaisen levinneisyysalueen ulkopuolelle eläintarhoihin (8/2019).
Norsujen suojelu on hankalaa ja korruptio rehottaa. Eräiden arvioiden mukaan muutaman vuoden kuluttua on myöhäistä pohtia, miten norsuja voidaan suojella. Ne saattavat olla siinä vaiheessa jo kuolleet sukupuuttoon.
Norsuja pyritään suojelemaan yhä tehokkaammin, mutta vaarana on, että norsut kuolevat sukupuuttoon meidän elinaikanamme. Auta meitä auttamaan! Lähde vapaaehtoistyöhön!
Norsujen olemassaololla on suuri merkitys niiden elinympäristön ekosysteemille. Vain ruokailemalla ja liikkumalla omassa elinympäristössään norsut edesauttavat metsien uusiutumista, koska samalla ne raivaavat tiheää kasvillisuutta. Kun norsu ulostaa, se levittää samalla syömiensä hedelmien ja kasvien siemeniä.
Norsuista on hyötyä muille eläinlajeille. Jos norsut eivät kaivaisi kuoppia kuivalla kaudella moni eläin olisi janoissaan. Norsujen avulla veden saanti helpottuu. Vesi on norsuille yhtä välttämätöntä kuin norsut muille lajeille, joiden on päästävä juomaan.
Norsut ovat älykkäitä ja herkkiä eläimiä, joiden hoidossa on noudatettava tarkkoja ohjeita. Maailmassa on paljon kohteita, joissa norsuja ei kohdella hyvin, vaikka turistit houkutellaan paikalle norsuturismin avulla. Norsuja on käytetty apuna monenlaisissa turisteja palvelevissa töissä, kuten sirkuksessa, eläintarhoissa, safarilla kantamassa turisteja ja norsuleireillä, joissa turistit ovat päässeet ratsastamaan ja kylpemään norsujen kanssa.
Esimerkiksi ratsastaminen rasittaa norsun selkää sen isosta koosta huolimatta ja on haitaksi norsun terveydelle. Norsujen koulutus tätä työtä varten on todella julmaa ja sen takia meidän turistien on syytä tietää minkälaista toimintaa me haluamme tukea. Niin kauan, kun me tuemme tämänkaltaista toimintaa, joissa norsuja kohdellaan kaltoin, toiminta jatkuu.
Kauttamme pääset auttamaan norsuja Etelä-Afrikkaan. Abelanan kansallispuistossa norsuja suojellaan keräten niistä dataa mm. kuvia ja tietoa niiden reviiristä. Yksi tärkeimmistä työtehtävistä on liikkua kansallispuistossa jeepillä. Mitä enemmän vapaaehtoisia on mukana toiminnassa, sitä paremmin norsuja ja muita uhanalaisia eläimiä voidaan suojella.
Jokaisella eläimellä pitäisi olla perusoikeudet. Jokaisella eläimellä on oikeus elää. Jokaisella eläimellä pitäisi olla oikeus lajityypillisten käyttäytymistarpeiden toteuttamiseen. Luonnossa eläville eläimille tämä tarkoittaa oikeutta elämään
Tässä on muutamia keinoja, joiden avulla voit auttaa eläimiä. Pelasta eläimiä ja tee vapaaehtoistyötä meidän kautta! Tutustu meidän vapaaehtoistyökohteisiimme! Jasmin
Ekomatkaajat pyrkii omalla toiminnallaan suojelemaan uhanalaisia eläimiä vapaaehtoistyön avulla. Välillä haluamme nostaa esille faktoja, vaikka ne kovin surullisia ovatkin. Tässä sydäntä särkeviä faktoja salametsästyksestä. •
Suunnittelu: Digitoimisto Katica 2022
