Ekomatkaajat pyrkii omalla toiminnallaan suojelemaan uhanalaisia eläimiä vapaaehtoistyön avulla. Välillä haluamme nostaa esille faktoja, vaikka ne kovin surullisia ovatkin. Tässä sydäntä särkeviä faktoja salametsästyksestä.

• Salametsästys on tuottoisa kauppa, jonka arvo on 5–23 miljardia dollaria vuodessa.
• Menetämme kaksi vartijaa joka viikko heidän yrittäessään suojella villieläimiä.
• Joka vuosi kalastajat tappavat 100 miljoonaa haita evien vuoksi.
• Tuhansia uhanalaisia eläimiä kuolee salametsästäjien takia Afrikassa päivittäin.
• 12 tunnin välein sarvikuono kuolee salametsästäjien käsissä.
• 96 afrikkalaista norsua kuolee joka päivä salametsästykseen.

Salametsästys

Tarkkoja lukuja salametsästyksestä on vaikeaa saada, koska jotkut maat yrittävät peitellä asian vakavuutta ja toisilla ei ole resursseja antaa tarkkoja lukuja.

Luotettavien tietojen tutkiminen on tärkeää. Numerot ja tiedot kuitenkin vaihtelevat paljon. Yksi kriittisistä ongelmista on se, että köyhät ihmiset eivät koskaan hyödy salametsästyksestä.

Yksi laittomasti tapettu ja salametsästetty eläin jättää tyhjiön luonnolliseen elinkaareen, eläinyhteisöön ja elinympäristöön.

Villieläinten suojelussa lähes kaksi metsänvartijaa tapetaan viikossa (maailmanlaajuinen suojelussa). Kansainvälinen metsänvartijaliitto uskoo kuitenkin, että luku on vielä suurempi. Nämä metsänvartijat ovat ammattimaisia salametsästyksen vastaisia metsänvartijoita. Todelliset luvut ovat haastavia jopa organisaatioille, joilla on saappaat kentällä. Salametsästäjät tappavat monia metsänvartijoita, ja monet kuolevat vahingossa.

Salametsästystä koskevia tilastoja on vaikea saada. Nämä kuusi maata yrittävät hallita salametsästysongelmaa pitämällä puolitarkkoja lukuja. Vain tilannetta seuraamalla viranomaiset voivat puuttua ongelmaan ja suojella luonnonvaroja.

• Etelä-Afrikka
• Kenia
• Mosambik
• Namibia
• Botswana
• Intia

Salametsästystä koskevat tosiasiat paljastavat, että lähes 30 000 lajia kuolee sukupuuttoon vuosittain. Se, että ihmiset jatkavat 30 000 lajin tuomista sukupuuton partaalle vuosittain, on kauhean traagista. Menetämme noin kolme eläinlajia joka tunti!

Vuonna 2013 343 salametsästäjää joko tapettiin tai pidätettiin Etelä-Afrikassa. Salametsästys tappaa myös salametsästäjiä ja heistä 47 kuoli Krugerin kansallispuistossa. Toiset 133 menehtyivät ammuskeluissa metsänvartijoiden kanssa.

Vuosina 2012–2019 Brasiliasta kuljetettiin laittomasti 160 miljoonaa eläintä.

Lähes 100 miljoonaa haita tapetaan vuosittain. Tämä luku on yksi sydäntä särkevimmistä salametsästystilastoista, koska 100 miljoonaa on suuri luku, joka asiantuntijoiden mukaan on traagisen alhaisesti arvioitu. He pelkäävät, että luku on lähes kolminkertainen oikean luvun ollessa n. 273 miljoonaa.

Salametsästys Afrikassa tappaa 1000 uhanalaista lajia päivässä.
• 1000 vuoristogorillaa on jäljellä.
• 43 % leijonapopulaatiosta katosi vain 21 vuodessa.
• 97,6 % mustista sarvikuonoista on kuollut traagisesti vuoden 1960 jälkeen.
• 35 000 norsua kuolee vuosittain salametsästykseen.

Salametsästäjät käyttävät kiväärien ja aseiden sijaan myrkyllisiä nuolia tappaakseen eläimiä. Salametsästäjät käyttävät myrkkynuolia kahdesta syystä. Ensinnäkin siitä ei kuulu ääntä ja varoittaa luonnonsuojeluviranomaisia. Toiseksi turkiksia, joissa ei ole luotivaurioita, myydään enemmän uhanalaisten luonnonvaraisten eläinten osien laittomassa kansainvälisessä kaupassa.

Koko maailmassa on jäljellä enää vain 29 000 sarvikuonoa. Yhden vuosisadan aikana salametsästäjät tappoivat 471 000 sarvikuonoa ja tuhansia muita eläimiä.

Vuonna 2021 salametsästys lisääntyi. Jotkut syyttävät asiasta pandemiaa. Kun ulkonaliikkumiskielto poistettiin, rikollisjärjestöt aloittivat jälleen sarvikuonojen salakuljetuksen.

Krugerin kansallispuiston oletetaan olevan Etelä-Afrikan sarvikuonojen turvapaikka. Tämä ei kuitenkaan ole faktaa. Moni puistonvartija on korruptoitunut.

Pelkkä salametsästys ei hävitä sarvikuonoja, mutta ankara ilmastonmuutos aiheuttaa kuivuuden kausia, jotka vaikeuttavat niiden selviytymistä entisestään.

Sarvikuonot ovat olleet salametsästettyjen eläinten metsästyslistalla pitkään. Luonnonsuojelijat pelkäävät, että nykyiset sarvikuonot eivät elä vuoteen 2030 asti, vaikka viimeaikaisten raporttien mukaan sarvikuonojen salametsästys on vähentynyt joillakin alueilla lisääntyneiden suojelutoimien ja salametsästyksen vastaisten toimien vuoksi.

Elefantti on tärkeä kulttuurieläin aasialaisessa kulttuurissa. Intia koulutti villinorsuja suorittamaan kotitöitä ja jopa sodankäyntiä. Nykyään 40 % 50 000 aasialaisesta norsusta elää vankeudessa. Vaikka salametsästys ja laillinen tappaminen ovat syynä niiden vähenemiseen, niin myös elinympäristöjen häviäminen.

Salametsästystilastojen mukaan tiikerien määrä on pudonnut 100 000:sta 3 900:aan vuosisadassa
Salametsästäjät tappavat tiikereitä turkin, lihan ja luiden vuoksi. 3 900 tiikereistä jäljellä, lähes 3 000 elää Intiassa. Olemme menettäneet 97 % luonnonvaraisista tiikereistä viime vuosisadalla. Bangladesh, Vietnam, Kambodža, Intia, Bhutan, Thaimaa, Indonesia, Laos, Kiina, Malesia, Venäjä, Nepal ja Myanmar ovat onnekkaita saadessaan nähdä tiikereiden elävän siellä.

Kaikki gorillalajit kuuluvat joko uhanalaisten tai kriittisesti uhanalaisten luokkaan
Onneksi joissakin suojelutoimissa Virungan vuoristossa on havaittavissa jonkin verran elpymistä.

Villieläinturismi on 5 kertaa arvokkaampaa kuin salametsästysteollisuus.

Yli 1000 valasta metsästetään vuosittain, vaikka kaupallinen valaanpyynti on kielletty maailmanlaajuisesti.

Kalifornian Bajassa salametsästetään yli 30 000 vihreää kilpikonnaa vuosittain. Nämä suloiset kilpikonnat kohtaavat jo valtavan selviytymishaasteen, kun ne kuoriutuvat Bajan dyynillä. Vaikka niiden salametsästys lihan vuoksi on tarpeeksi pahaa, tuhansia niistä kuolee kalaverkkoihin. Vuodesta 2020 lähtien ne ovat uhanalaisten luettelossa.

Maailmassa on enää 10 000 gepardia jäljellä, koska salametsästäjät ovat tappaneet niitä vuosikymmeniä. Edes maailman nopein maaeläin ei voi paeta salametsästyksen vaaroja. Vuonna 1970, gepardiväkiluku oli 25 000, nyt olemme laskeneet sen 10 000 tai 10 prosenttiin 1900-luvulta. Salametsästäjät eivät ole heidän ainoa vihollisensa. Maanviljelijät tappavat suojellakseen karjaansa, ja me jatkamme heidän elinympäristönsä tunkeutumista.