Merikilpikonnien tulevaisuus on hyvin epävarma. Seitsemästä merikilpikonnalajista kuusi on sukupuuton partaalla. Merkittävä tekijä niiden selviytymisessä on niiden munien kehitykseen liittyvät muutokset.
Merikilpikonnien lisääntyminen
Merikilpikonnat munivat hiekkarannoille, joissa hiekan lämpötila vaikuttaa muniin merkittävästi. Hiekan lämpötila vaikuttaa merikilpikonnien munien kehitykseen, kuten munien kuoriutumisnopeuteen ja poikasten sukupuoleen. Poikasten sukupuoleen vaikuttavat myös, mistä merikilpikonnalajista on kyse, ja minne merikilpikonnat pesivät.
Tutkimukset ovat osoittaneet, että lämpimät lämpötilat johtavat usein naaraspoikasten syntymiseen, kun taas viileämmät lämpötilat tuottavat urospoikasia. Hiekan lämpötila toimii samalla tavalla lämmöneristeenä kuin peitto, joka säilyttää lämmön kylmänä yönä. Tätä kutsutaan niin sanotuksi lämmönjohtavuudeksi. Periaatteessa lämmönjohtavuus on mittari materiaalin kyvylle johtaa ja siirtää lämpöä. Kun hiekka, osoittaa korkeaa lämmönjohtavuutta, se merkitsee sen kykyä siirtää lämpöä nopeasti. Tämä nopea lämmönsiirto voi johtaa pesän sisäisen lämpötilan mahdolliseen nousuun.
Ilmastonmuutoksen vuoksi monet pesäpaikat kokevat keskimääräistä korkeampia lämpötiloja. Tämä muutos johtaa epätasapainoiseen sukupuolijakaumaan, jossa on enemmän naaraspoikasia kuin urospoikasia.
Merikilpikonnien suojelu
Ympäri maailmaa vapaaehtoiset ammattilaisten johdolla suojelevat ja pelastavat merikilpikonnia. Tiesitkö kuitenkaan, että esimerkiksi hiekan väri vaikuttaa olennaisesti merikilpikonnien elämään? Alla on mainittuna muutamia esimerkkejä kuinka merikilpikonnia suojellaan.
Pesien viilentäminen: Yksi välittömistä käytetyistä strategioista on pesien viilentäminen. Luonnonsuojelijat voivat alentaa hiekan lämpötilaa käyttämällä luonnollisia tai keinotekoisia keinoja viilentääkseen pesäpaikkoja. Näin voidaan tasapainottaa sukupuolijakaumaa.
Pesien sijainnin siirtäminen: Rannoilla, joilla on korkea lämpötila, pesät saatetaan siirtää viileämpiin paikkoihin. Tämä varmistaa tasapainoisen sukupuolijakauman lisäksi myös munien mahdollisuudet selviytyä, koska äärimmäisen korkeat lämpötilat voivat olla tappavia kehittyville alkioille.
Hiekan värin vaikutus: Jos rannalla on tummempaa hiekkaa, se voi nostaa lämpötilaa. Joissakin kohteissa lisätään vaaleampaa hiekkaa, jotta lämpötila laskisi.
Ihmisen tietoisuuden lisääminen: Luonnonsuojelijat pyrkivät lisäämään ihmisten tietoisuutta merikilpikonnista. He opettavat paikallisille ja turisteille pesäpaikkojen häiritsemisen, rannanvalaistuksen vähentämisen pesimäkaudella ja rannalla tapahtuvien toimien minimoinnin tärkeydestä.
Tutkimus ja seuranta: Tutkijat seuraavat usein pesäpaikan lämpötiloja ja pyrkivät selvittämään, miten ilmastonmuutos vaikuttaa merikilpikonnakantoihin pitkällä aikavälillä. Tämä tutkimus on ratkaisevan tärkeää sopeutuvien ja kehittyvien suojelutyön strategioiden kannalta.
Uhanalaisten eläinten suojelu on tärkeää. Voit lähteä kauttamme vapaaehtoistöihin Thaimaahan, Costa Ricaan ja Kreikkaan auttamaan merikilpikonnia.
Jasmin
13 ajatusta aiheesta “Merikilpikonnat”
Olisi joskus upea päästä auttamaan merikilpikonnia! Olen muutaman oman loman puitteissa koettanut etsiä tietoa paikallisista toimijoista, mutta en ole löytänyt – tai ainakaan osannut etsiä.
Onko teille mahdollista tulla esim. muutamaksi päiväksi auttamaan, jos sattuu lomailemaan samalla suunnalla, missä te toimitte? Olisi kiva päästä lomalla tekemään jotain hyödyllistä! 🙂
Toimimme yhdessä kansalaisjärjestöjen kanssa, jotka ottavat vapaaehtoisia pääsääntöisesti 1-2 viikon ajaksi (minimi). Tiedän kyllä paikkoja, jotka ottavat myös lyhyemmäksi ajaksi. Ne eivät ole meidän projektilistalla ainakaan tällä hetkellä. Esimerkiksi Thaimaan Phuketissa meillä oli aiemmin projekti naarasnorsujen suojelukeskuksessa, jonne sai mennä minimi 1 vuorokaudeksi.
Olipa mieleenkiintoinen artikkeli. Surullista, että tilanne on niin herkkä. Hyvä, että vapaaehtoistoimijat tekevät hommia hyvään tarkoitukseen!
Kiitos Mari kommentista! Tilanne on todellakin surullinen ja valitettavasti uhat vain kasvavat koko ajan.
Merikilpikonnien tilanne on tosiaan hälyttävä. Täällä meidän kokemus Corcovadosta: https://www.matkallamissamilloinkin.com/corcovadon-kansallispuisto-unelmat-kayvat-toteen/ Niin harva muna ehtii edes kuoriutumaan saati kuoriutuneesta kilpikonnasta kehittyy aikuiseksi. Täytyy toivoa, että kaikki seitsemän merikilpikonnalajia tulevat selviämään!
Teillä kävi uskomaton tuuri, että näitte parittelevat liemikilpikonnat! Wow!
Surullista ja pelottavaa, miten moneen asiaan ympäristössämme ilmastonmuutos vaikuttaa. Hienoa kuitenkin, että tämä on tunnistettu ja merikilpikonnienkin osalta löytyy joitain ratkaisuja tilanteeseen.
Vapaaehtoistyö, erityisesti lapsiin kohdistuva, on monessa yhteydessä leimattu – luultavasti ihan oikein – pahaksi asiaksi. No, kilpikonnat eivät ehkä välitä siitä, että niiden kanssa työskentelevät henkilöt vaihtuvat koko ajan 🙂 – ja ilmeisesti nykytilanteessa jo tarvitaan vähän ihmistä avuksi.
Kieltämättä on kurjaa, että orpolapset eivät usein saa tarvitsemaansa pitkäaikaista samaa turvallista aikuista vaan vapaaehtoiset vaihtuvat liian usein. Tässä näkee myös sen, että vapaaehtoistyö orpolapsien kanssa kiinnostaa, mutta moni ei voi olla kohteessa niin kauaa kuin olisi tarve. Monesti vapaaehtoistyön tekijöitä myös syytetään siitä, että he vievät paikallisten työt. En kuitenkaan näe tätä faktana kaikkialla, koska esimerkiksi Ekomatkaajien kohteissa kansalaisjärjestöt todella kaipaavat rahaa ja ylimääräisiä apukäsiä. Vapaaehtoiset maksavat matkastaan ja näin myös rahoittavat toimintaa ja mahdollistavat sen jatkuvuuden.
Olen nähnyt ja lukenut kilpikonnia käsitteleviä juttuja, mutta en tiennyt, että tilanne on noin paha. Onni, että maailmassa on ihmisiä jotka toimivat tai tukevat toimintaa ja toivon todella, että kilpikonnien auttamisessa päästään eteenpäin.
Kiinnostavaa. Aika monella eliölajilla sukupuolijakauma on nyrjähtänyt. Tiedän, että kilpikonnat ovat uhanalaisia esimerkiksi aavikolla, mutta siellä on syy ihmisten hylkäämät lemmikkikilpikonnat.
Olisipa upeaa joskus päästä auttamaan merikilpikonnia. Suojelu varmasti on isossa roolissa kun muistan ensimmäisen matkani Havaijille ja olimme onnellisia kun näimme kokonaiset pari kilpikonnaa. Nyt kymmenen vuoden jälkeen kun olimme siellä, ja siellä alettu suojelemaan rantoja joilla kilpikonnat ovat, niitä oli todella runsaasti. Vapaaehtoiset päivystivät rannoilla ihan koko ajan pitäen huolta, ettei turistit mene liian lähelle.
Mielenkiintoista ja aika jännä että lämpötila vaikuttaa noin paljon kilpikonnien sukupuoleen. Olisi todella upeaa joskus päästä osaksi tälläistä auttamistyötä. Olisi myös mukava joskus reissullaan päästä näkemään merikilpikonnia, tietysti sillä tavalla että se on niille turvallista.