Muovit ovat vallanneet maailman ja meidän jokapäiväisen arkemme. Muovit ovat tuoneet myös hyvää maailmaan ja niiden haitat eivät ole aina täysin yksiselitteisiä. Mutta haittoja silti on, ja paljon. Me tarvitsemme muovia, mutta samalla tunnemme syyllisyyttä ympäristön saastumisesta. Muovi on ajatuksissamme vääjäämättä uutisten ja somen kautta. Monet meistä haluaisikin vähentää muovin käyttöä ja kulutusta arjessa, mutta silti muovi ympäröi meitä päivittäin. Suurin osa maailman muoveista tulee pakkausteollisuudesta ja puolet käytetystä muovista on nk. single use -muovia, kertakäyttöistä ja lyhytikäistä. Toki on myös muoveja, joiden käyttöikä on vuosia. Tällaiset muovit ovat usein käytössä rakennusteollisuudessa, joka onkin toiseksi isoin muoveja hyödyntävä teollisuuden ala. Ikävä kyllä muovin ja muovipakkausten käyttö näyttää edelleen olevan kasvussa. Muovipakkausten avulla pystytään säilömään esim. elintarvikkeita hyvin ja se vähentää taas ruokahävikkiä.  Monimutkaista vai kuinka..

Muovi ja meri

Jopa 84 % EU:n alueen rannoilta löytyvästä roskasta on muovia! Suomessa taas vastaava luku on 90 %! Rantojen roskista noin puolet on erilaisia kertakäyttömuovituotteita. Tämä rannoilta löytyvä roskamäärä on vain pieni osa kaikesta siitä määrästä, jota löytyy merestä. Rannoilta roskat usein päätyvätkin mereen ja iso osa muoviroskasta päätyy mereen maalta. Merellä muoviroskaa synnyttää mm. kalastusalukset ja vesiviljely. EU on havahtunut tähän suureen ympäristöongelmaan ja ryhtynyt toimiin, jotka vähentäisivät käytettävän muovin määrää. Vuonna 2021 EU:ssa astui voimaan monien kertakäyttötuotteiden valmistuskielto ja kiellon ulkopuolisia tuotteita koitetaan vähentämään muilla keinoilla, esim. panostamalla tuotesuunnitteluun. Suurin osa meistä on varmasti nähnyt surullisia kuvia meressä kelluvista muovi- ja roskalautoista sekä niissä loukkaantuneita tai kuolleita eläimiä. Väitetään, että vuoteen 2050 mennessä merimuovin massa painaisi enemmän kuin merten kalakannan massa. Jos tätä ei saada pysäytettyä, on mertemme tulevaisuus todella vaakalaudalla. Kun muovi päätyy luontoon, se sekoittuu kasvillisuuden sekaan ja hajoaa siellä pienempiin osiin. Vedessä taas muovin pintaan kertyy hiljalleen mikrobeja ja epäpuhtauksia, jotka muuttavat muovit raskaammaksi ja siten painavat niitä kohden pohjaa. Pohjaan vajonneita muoveja on todella hankala enää kerätä pois vesistöstä. Muovien hajotessa pienemmiksi osiksi, niitä aletaan kutsua mikromuoveiksi. Nämä ovatkin olleet paljon esillä viime aikoina. Mikromuovien ympäristövaikutuksista ei vielä tiedetä kaikkea, mutta viime aikoina on havahduttu potentiaalisiin haittavaikutuksiin, joita ne aiheuttavat ekosysteemeille. Arvioidaan, että maailman valtamerissä olevasta muovista mikromuovien osuus olisi noin 92 %. Mikromuovien löytyminen on haasteellista, koska ne kasaantuvat vesistöjen sedimenttiin ja maaperään. Oletko koskaan ajatellut, että esimerkiksi hygieniatuotteet sisältävät muoveja? Moni ei ajattele, että hammastahna, kasvojenpuhdistusaine tai kuorintavoide voisi sisältää muovia, joka kulkeutuu mikromuoveina vedenpuhdistamoidenkin läpi vesistöön. Myös tekokuituvaatteita (esim. fleece) pestessä muovihiukkasia päätyy pesuveden mukana vesiin.

Muovin kierrätys

Roskalaatikkomme täyttyvät nykyisin pääasiassa muovisesta pakkausjätteestä. Pelkästään Suomessa syntyy vuosittain 140 000 tonnia muovijätettä! Kierrätyksen kannalta on tärkeää lajitella jätteet parhaalla mahdollisella tavalla niiden syntypaikassa, esim. kotona, koulussa, ravintoloissa jne. Tätä kutsutaan syntypaikkalajitteluksi. Lajittelun oikeellisuus on tärkeää, koska vääriin paikkoihin lajitellut jätteet voivat pilata kierrätettävyyden ja siten tuhota kierrätettävän erän. Väärin kierrätetyistä tuotteista on siis enemmän haittaa kuin hyötyä! Tässä muutamia vinkkejä onnistuneeseen muovin kierrätykseen:

• PVC – muovia (03 merkintä) ei saa laittaa kierrätykseen.
• Muovin keräykseen laitettavat ruokapakkaukset tulisi pyyhkiä tai huuhdella. Näin vältytään hajuhaitoilta ja ruuantähteisiin kasvavilta mikrobeilta.
• Korkit ja kääreet tulisi irrottaa muovipakkauksista.
• Kartonkikääre kartonkikeräykseen, muovikääre muiden muovien sekaan.
• Samaa lajia olevat muovit voi yhdistää, mutta eri tyypin muovit sekoitettuna esim. sisäkkäin voi sekoittaa kierrätysjärjestelmän.
• Todella likainen tai vaikeasti puhdistettava muovi kannattaa laittaa sekajätteeseen veden ja saippuan tuhlaamisen sijaan.
• PCV:n lisäksi muoveista ei vielä voida kierrättää uusiomuoviksi styroksia, osaa mustista muoveista, biohajoavaa muovia tai esim. alumiinia sisältäviä yhdistelmäpakkauksia.

Vinkkejä muovittomampaan elämään

Muovi tulee jollain tapaa kuulumaan elämäämme jatkossakin, mutta voimme vaikuttaa siihen paljonko sitä kulutamme. Tässä vinkkejä siihen, miten muoveja voi korvata:

• Vaihda muoviset hedelmäpussit kestohedelmäpussin käyttöön. Tämän voit vaikka virkata itse!
• Elmukelmun voi korvata mehiläisvahakääreillä. Näitäkin voit tehdä itse!
• Biojätepussit voit korvata taittelemalla ne itse sanomalehdestä.
• Mikromuovien määrää voi vähentää välttämällä tekokuituisia materiaaleja tai tuulettamalla vaatteita.
• Valitse luonnonkosmetiikkaa. Älä valitse muoveja sisältävää kosmetiikkaa.
• Valitse pahveihin/paperiin käärittyjä elintarvikkeita.
• Suosi kestotuotteita, esim. kestokassi, oma (muoviton) vesipullo ja eväsrasia, kestovanulaput,-vaipat ja -siteet, kuukautiskuppi jne.

Zero waste – ajattelu

Zero Waste tarkoittaa nollahukkaa. Tämä ajattelumalli kannustaa vähentämään kaikkea seka- ja energiajätettä sekä arvioimaan kulutuksen tarpeellisuutta. Zero waste – ajattelun perustana on viiden K:n sääntö: kieltäydy, karsi, käytä uudelleen, kierrätä ja kompostoi. Zero waste – ajattelulla pyritään ajattelemaan laajempia kokonaisuuksia kuin vain kotitalouksien synnyttämää jätettä. Sillä rohkaistaan miettimään omaa vaikutusta ympäristöön ja pyritään tavoittelemaan kokonaisvaltaisesti kestävää elämäntapaa. Zero waste – ajattelun avulla voi yksinkertaistaa elämää ja kieltäytyä järjettömältä kulutukselta. Näin voi kantaa oman osuutensa ympäristön hyväksi ja luoda kysyntää ympäristöystävällisemmille vaihtoehdoille. Viiden K:n ajattelu lähtee miettimällä, onko jokin tuote oikeasti tarpeellinen. Jos et tuotetta todella tarvitse, siitä voi kieltäytyä ja jättää ostamatta. Erityisesti kertakäyttömuoveista tulisi pystyä kieltäytymään kokonaan. Kaikesta ei toki tarvitse kieltäytyä samalta istumalta. Voit ensin aloittaa kieltäytymällä muovikasseista, muovipulloista ja take away -kupeista ja laajentaa ajattelua vaiheittain. Joskus kuluttamisesta ei voi tai pysty kieltäytymään, tällaisessa tilanteessa voi silti yrittää karsia kuluttamisen määrää. Myös jo olemassa olevia tavaroita voi karsia pois laittamalla ne kiertoon eli kierrättämällä. Näin saat enemmän tilaa ja uusia hankintoja on helpompi kontrolloida, kun tietää paremmin, mitä kotoa todella löytyy. Käytössä olevien tuotteiden elinikää voi pidentää käyttämällä niitä mahdollisimman paljon uudelleen ja uudelleen. Myös kestotuotteiden käyttö on hyvä valinta kertakäyttöisten tuotteiden sijaan esim. aiemmin mainitut kestovanulaput jne. -Anniina Lähteet: Ekokumppanit.fi HSY.fi Luontoliitto.fi SLL.fi ZWF.fi