Blogi

Mitä kuuluu villieläinten kuntoutukseen?

Uusin kohteemme on Etelä-Afrikan Tzaneen ja siellä sijaitseva villieläinten suojelukeskus. Keskuksessa kuntoutetaan loukkaantuneita, sairaita ja kotiseudultaan siirtymään joutuneita alkuperäiseläimiä, jotka tarvitsevat tilapäistä hoitoa ja huolenpitoa. Alkuperäiseläimillä tarkoitetaan niitä Etelä-Afrikassa asuvia eläimiä, joita ei ole esimerkiksi tuotu alueelle vaan ne ovat ns. kotiperäisiä eläimiä. Kuntoutusprosessin viimeiseen vaiheeseen kuuluu terveiden eläimien vapauttaminen takaisin luontoon niille sopiviin ja turvallisiin elinympäristöihin.

Villieläinten kuntouttajien tehtävänä on tarjota keinoja, joilla vaarantuneet eläimet palautetaan turvallisesti takaisin niille luonnolliseen elinympäristöön. Suurin osa eläimistä, joita keskukselle tuodaan ovat joko laittomasta villi- tai lemmikkieläinkaupasta, vahingoittuneet ihmisten (ansat, auton alle jääminen, ammuttu, myrkytetty) tai kotieläinten toimesta (kissat, koirat) tai joutuneet niille vaarallisiin olosuhteisiin (kaupunkeihin).

Kuka voi hoitaa villieläimiä?

Useat paikalliset haluavat hoitaa loukkaantuneet eläimet itse, mutta tästä yrityksestään huolimatta joutuvat kuitenkin lopulta useiden päivien jälkeen tuomaan ne suojelukeskukselle hoidettavaksi. Nämä keskukselle tuodut eläimet ovat usein jo hyvin huonossa kunnossa, nestehukassa, riutuneina, todella stressaantuneina ja/tai sairaina kuten keuhkokuumeisina. Osaa näistä eläimistä ei valitettavasti pystytä pelastamaan. 
Etelä-Afrikan lain mukaan maassa voi omistaa alkuperäiseläimiä vain, jos tähän on hankkinut luvan viranomaisilta. On lainvastaista pitää alkuperäiseläimiä hoidossa ilman oikeanlaisia olosuhteita. Tällainen rikos on rangaistava teko tuomioistuimessa.
Kun keskukselle tulee tieto, että jokin eläin tarvitsee apua, on sen ensin saatava tarpeeksi tietoa siitä, tarvitseeko kyseinen eläin todella apua vai ei. Monet eläimet viedään luonnosta hoitoon, vaikkei eläin oikeasti tarvitsisi ihmisen apua selviytyäkseen. Tällaisiin tapauksiin kuuluu esimerkiksi usein pennut ja nuoret yksilöt. 

Eläimen avuntarpeen arviointi

Nämä kysymykset kysytään aina ennen keskukselle ottamista:
Tarvitseeko tämä eläin oikeasti pelastusta?
• Onko eläin kenties syntynyt/pesueessa oleva poikanen, joka voitaisiin palauttaa vanhempien luokse?
• Onko eläimessä ’’ongelma’’ vai onko eläin ’’ongelma’’ ihmisille?
• Elääkö laji normaalisti tällä alueella?
Lajin historia, sijainti, uhat?
• Onko vanhempia tai tätä lajia nähty aiemmin?
• Onko eläin löydetty lähellä kaupunkialueen taloja/mökkejä?
• Sijaitseeko alueella mitään akuutteja vaaroja eläimelle (koiria, kissoja, ihmisiä)?
Onko tarpeellista tuoda eläin kuntoutuskeskukselle?
• Jos eläin on joutunut sille vaaralliseen ympäristöön, muttei ole vahingoittunut, voidaanko se riskittömästi siirtää turvalliselle alueelle?
• Jos eläin on ihmisen aiheuttamassa vaarassa, voiko tilannetta lieventää? 
• Jos eläin ei ole välittömässä vaarassa eikä näytä minkäänlaisia loukkaantumisen merkkejä, voiko keskukselle soittanut henkilö auttaa eläintä etäohjeistusten turvin?
 
Edellisessä blogin osassa voit lukea siitä, mitä kuuluu eläimen kuntoutusprosessiin ja vapautuskriteereihin.

Jenna

Jaa kirjoitus:

5 ajatusta aiheesta “Mitä kuuluu villieläinten kuntoutukseen?”

  1. Voi ei… Voin hyvin kuvitella tuon, kun halutaan ”itse hoitaa”, mutta vaikka kuinka olisi hyvät tarkoitusperät, niin se ei aina (tai edes usein) onnistu.

    Olen huolissani katsellut TikTokista, kun (usein juuri) lapset ja nuoret ”pelastaa” villieläinten poikasia, ja koettaa sitten itse saada ne hoidettua… 🙁

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Ekomatkaajat

Muita postauksia

Eläinten oikeudet

Jokaisella eläimellä pitäisi olla perusoikeudet. Jokaisella eläimellä on oikeus elää. Jokaisella eläimellä pitäisi olla oikeus

Lue lisää »